Kolme pointtia eli miten kiteyttää joku asia kolmeen pääkohtaan. Ihmisen on helppo omaksua ja muistaa kolme pääkohtaa entuudestaan suhteellisen vieraasta asiasta. Usein saatamme opettajina ja ohjaajina sortua kertomaan liikaa, jolloin punainen lanka helposti katoaa asiaa vasta opettelevan mielessä. Näin opittavasta asiasta tulee vain epämääräinen kaaos eikä oppimista tapahdu.

Toisaalta ison käsitteellisen asian purkaminen kolmeen pointtiin on hyvin haastavaa. Vain kolme tärkeää asiaa eivät tunnu mahdollisilta. Asiantuntijatkin voivat painottaa tärkeitä asioita eri tavoin, niin että jokainen nostaa samasta asiasta esille erilaisia pointteja.

Kesähelteillä vaikeiden uusien asioiden omaksuminen voi olla haasteellista. Siksi pyrin yksinkertaistamaan ja lähestyn tutkimustekstiä kolmen pointin avulla. Olisi kiinnostavaa kuulla myös sinun pointtisi. Kirjoita omat pointtisi blogini kommenttiosioon.

Jos olet aloittamassa opintosi yliopistossa, avoimessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai avoimessa korkeakoulussa, tunnetko käsitteen tutkimus? Ellet, kannattaa aloittaa tutustuminen, sillä siitä on hyötyä jo opintojesi alkumetreillä.

Tutkimustekstin kolme pointtia:

1. Ymmärrä tieteellisen ajattelun ja arkiajattelun ero. Se ei ole kaikissa tapauksissa aina selkeä. Arkiajattelu koostuu mielikuvista, mielipiteistä, ajatuksista ja päättelyistä, joita voi olla vaikea perustella. Tieteellinen ajattelu on järjestelmällistä, perusteltua ja tutkittua tietoa, joka liittyy eri tieteenalojen teemoihin. Kun hahmotat eron, osaat olla myös lähdekriittinen. Huomaat hyvien ja huonojen lähteiden eron, esimerkiksi väitöskirjan arvon suhteessa blogitekstiin.

2. Opettele merkitsemään käyttämäsi lähteet asianmukaisesti. Näin lukijasikin tietää, keneltä mitkäkin ajatukset ovat peräisin. Huolellisesti tehtyjen viitemerkintöjen avulla et sorru tahattomaan plagiointiin. Lue paljon käsittelemästäsi asiasta. Hyödynnä erilaisia lähteitä monipuolisesti, vertaile niitä ja kerro myös oma perusteltu mielipiteesi asiasta. Ja muista merkitä mistä mikäkin ajatus on peräisin. Tieteellisen tekstin vuoropuhelu useiden eri lähteiden kanssa auttaa sinua myös ymmärtämään käsiteltävän asian eri vivahteineen. Muista, että mahdollisimman tuoreet lähteet ovat vakuuttavia.

3. Muista työn rakenne ja sujuva asiateksti. Tieteellisen tekstin ei pidä olla kapulakieltä. Käyttäessäsi käsitteitä, tulee sinun aina määritellä ne huolella. Muuten sidosteinen, oikeakielinen ja sujuva asiateksti on sitä, mitä tutkielmissa ja esseeharjoituksissa tulee käyttää. Varo puhekielisiä ilmaisuja. Tieteellinen teksti on rakenteeltaan kaavamainen: johdanto, asian käsittely, pohdinta. En lähde purkamaan sitä yksityiskohtaisemmin, koska tutkimusmenetelmien valinnat vaikuttavat yksityiskohtiin. Asian käsittelyosiossa on luontevaa aloittaa teoreettisella viitekehyksellä eli kuvailla aiempia tutkimustuloksia. Myös oma tutkimuskysymys pitää muistaa kirjoittaa näkyviin heti työn alkuun.

Eri tieteenaloilla ja eri oppilaitoksilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Myös työtä ohjaavien opettajien näkemykset voivat erota toisistaan. Kannattaa siis aina noudattaa tapauskohtaisesti annettuja ohjeita.

Toivottavasti pääset näiden kolmen pointin avulla jo orientoitumaan tieteellisen tekstin maailmaan.

blogiA
Kuva: Heli Antila.