Olen viime vuosina alkanut kiinnittää huomiota ilmaisuun ”se sun palkkatyösi…” – ikään kuin meillä olisi kahdenlaisia töitä: palkallisia ja ilmaisia harrasteluontoisia.

On olemassa useita ihmisiä, joiden työ ei perustu ainoastaan yhteen palkkatyöhön – esimerkiksi yrittäjät ja freelancerit. Heille jokainen pienikin työ muodostaa yhden pienen siivun palkkaa, joka voi kuukausittain vaihdella suurestikin.

***

Hiljattain sosiaalisen median paikallisryhmissä kiinnitin huomiota kahteen kirjoitukseen. Toisessa kirjoittaja kertoi ottaneensa yhteyttä paikalliseen yrittäjään, joka ei kuitenkaan tullut palvelemaan häntä juuri sillä silmänräpäyksellä. Huutia saivat kaikki paikalliset yrittäjät, joita ei kiinnosta palvella asiakasta. Jatkossa hän lupasi käyttää naapurikunnan palveluita.

Millaistahan kirjoittaja arveli yrittäjän työn olevan? Ilmeisesti sellaista, että yrittäjä istuu kädet ristissä puheluita odottaen ja pystyy tarpeen vaatiessa jopa monistamaan itsensä palvellakseen jokaista asiakastaan juuri sillä sekuntilla kuin tämä sitä päättää haluta.

Minusta on hienoa, jos paikallisilla yrittäjillä on kalenteri niin täynnä, että kiireisinkin palvelu tapahtuu pienellä viiveellä.

Kirjoittaja numero kaksi vertasi saamansa laskun loppusummaa omaan tuntipalkkaansa – ja kauhistui huomatessaan sen olevan omaansa suurempi. Yksinkertaisellakin laskutoimituksella voi helposti sanoa, että arvonlisäverovelvollisen yrittäjän laskun loppusummasta menee ainakin puolet veroihin. Mutta ei hän välttämättä saa liikevaihdostaan puolikastakaan – jos siis työstä aiheutuu esimerkiksi joitain kuluja – täytyy liikahtaa – tai tarvitaan jonkinlaisia toimitiloja.

Ei siis kannata kadehtia. Liikevaihto ei ole sama asia kuin liikevoitto.

Tällä viikolla huomasin keskustelun siitä, että asiantuntijoita pyydetään tilaisuuksiin maksutta vierailemaan ja luennoimaan. Jos asiantuntijasi on palkkatyöläinen ja tiedottaminen on osa hänen työnkuvaansa, saattaa järjestely joissain tilanteissa olla mahdollinen.

Jos asiantuntija toimii yrittäjänä, täytyy taustalla olla aika hyvä syy, miksi hän matkustaisi, valmistaisi luennon ja uhraisi aikaansa ilman minkäänlaista korvausta. Joskus se voi olla suuri kiinnostus aihetta kohtaan, mutta pelkällä kiinnostuksella ei kovin pitkälle elä.

Kas kun yrittäjillä se päivittäinen palkka tulee ainoastaan silloin, kun jotain voi laskuttaa. Kuukausipalkkaa ei ole. Eikä loma-ajan palkkaa.

Eikä sitä palkkatyötä.

Ja silti. Moni ei vaihtaisi yrittäjän vapaudesta palkansaajaksi – vaikka tulotasoon olisikin luvassa helpotusta.

Kaikkea kun ei voi mitata rahassa.