Viime kuukausina olemme saaneet yhä useammin olohuoneisiimme kiinnostavia seminaareja. Verkkovälitteisyys on monissa tapauksissa mahdollistanut sen, että seminaareihin on saatu yhä kiinnostavampia puhujia.

Kun kulkemiseen ei tarvitse varata aikaa ja rahaa, lähtevät monet esiintyjistäkin puhujiksi huomattavasti pienemmillä korvauksilla. Seminaarijärjestäjälle ei tule kuluja hotelliöistä, matkoista eikä ruokailuista. Myös aikataulut on helpompi sopia, kun puhujaa tarvitaan vain vajaaksi tunniksi.

Jo liveseminaarien aikaan oli yleisesti käytössä tapahtumien omien hashtagien hyödyntäminen. Monet oppivat tekemään muistiinpanonsa ruutuvihkon tai läppärin sijaan Twitteriin – ja verkkoseminaareissa tapahtuman uutisvirtaan.

Multitaskaamista on kritisoitu monessakin yhteydessä. Kun ihminen seuraa kokousta tai seminaaria kotoaan kamera ja mikki kiinni, kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä hän tekee – ja seuraako hän edes seminaaria.

Nyt voisin heittää vastaavan kysymyksen myös aktiivisista Twiittaajista ja uutisvirtaan kirjoittelijoista. Seuraavatko he lopulta esitysten kokonaissanomaa? Pystyvätkö he hahmottamaan esityksen jatkoteemoja kirjoittaessaan omia ajatuksia puhujan edellisistä kommenteista?

Minä ainakaan en pysty.

Ja kun seminaarin osallistujat aloittavat vilkkaan vuorovaikutuksen esityksen aikana, unohtavatko he lopulta koko esityksen seuraamisen ja innostuvatkin vain omista ja kollegoidensa ajatuksista?

Onko riskinä, että kuuntelu unohtuu?

Vuorovaikutteisuus on tärkeä osa seminaaria, mutta MIKSI PITÄÄ KUUNNELLA PUHUJAA JA KESKUSTELLA SAMAAN AIKAAN? Eihän luentosalissakaan ole suotavaa, että yleisö puhuu keskenään kesken puhe-esityksen.

Olen päässyt osallistumaan muutamaan seminaariin, joissa yleisön keskusteluille on varattu erikseen oma aikansa. Seminaariesitysten väliin on voitu myös rakentaa erillisiä työpajaosuuksia, jolloin on voinut keskittyä keskustelemaan luentojen herättämistä ajatuksista kiireettömästi ja luvan kanssa. Sen jälkeen on osallistujien ajatuksia koottu yhteen ja ehkä vielä pyydetty asiantuntijakommentteja.

Ainakin itselläni tämä malli toimii hyvin ja kokonaisuudesta jää selkeä kuva – niin luennoitsijoiden sisällöistä kuin ammattilaisyleisön mielipiteistäkin.

Kuva: Heli Antila.