Opinnäytetyöprosessi on parhaimmilaan silloin kun työn tekijä osaa pyytää ohjausta ja ohjattava sitä tarjota. Osana opinnäytetyötä arvioidaan myös prosessin toimivuus. Jos opiskelija arastelee näyttää keskeneräisiä tuotoksiaan ohjaajalle, se on osoitus siitä, että prosessi ei toimi hyvin. Liian itsenäinen työskentely tuo harvoin kiitettävää arvosanaa.
Monelle opiskelijalle opinnäytetyö on elämän ensimmäinen tutkimus. Vaikka korkeakouluaikana olisikin tottunut kiitettäviin arvosanoihin, on kaikista opinnäytetyön osa-alueista syytä käydä keskustelua ohjaajan kanssa.
Oman kokemukseni mukaan tutkimuksen teko osana opinnäytettä on suurin asia, joka voi mennä pieleen. Siksi tutkimus onkin varsin kriittinen kohta opinnäytetyöstä. Jo suunnitteluvaiheessa on syytä pohtia ohjaajan kanssa muun muassa sitä, kannattaako tukimusta tehdä, mihin tutkimuskysymyksiin tutkimus rajataan, kenelle se kannattaa tehdä, millä välineellä, millä asteikolla jne.
Valitettavasti lähes jokainen tutkimuksen osa-alue, josta ei ole tehty riittävän tarkkaa ennakkosuunnitelmaa menee usein enemmän tai vähemmän pieleen. Huonosti tai laiskasti suunniteltu ja toteutettu tutkimus laskee myös opinnäytetyön arvosanaa usein ratkaisevasti.
Itsenäisyys on valtti tämän päivän työelämässä, mutta ensimmäistä lopputyötä tehdessä kannattaa nöyrtyä kysymään apua, vaikka luulisikin tietävänsä. Silti ihan jokaista sanaa ja pilku paikkaa ei kannata ohjaajalta varmistella ihan päivittäin. Paras lopputulos tulee yleensä aktiivisessa vuorovaikutuksessa ohjaajan kanssa.
Ajatuksia viestinnästä - ja vähän muustakin 