Amisreformista on puhuttu paljon. Laki ammatillisesta koulutuksesta tekee kentälle suuria muutoksia. Uskonkin, että lakia on selailtu opettajapiireissä syksyn aikana tarkasti.

Lakia lukiessa kannattaa olla tarkkana muun muassa terminologian kanssa. Puhuttaessa esimerkiksi osaamisen tunnistamisesta tai osaamisen tunnustamisesta tarkoitetaankin eri asioita. Opettajaterminologiassa tämä tiedetään, mutta kertaus ei varmastikaan ole pahitteeksi.

Tunnistaminen

Lakipykälä numero 46 käsittelee aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista. Käytännössä kyse on siitä, mitä opiskelija osaa jo entuudestaan käsiteltävästä aihealueesta. Tunnistaminen voi tapahtua esittämällä aiheeseen liittyviä asiakirjoja, vaikkapa työtodistuksen, joka varmistaa osaamisen.

Aina tunnistamiseen ei kuitenkaan löydy konkreettisia asiakirjoja. Opiskelija tietää, että hän osaa – ja opettajakin saattaa tietää hänen osaavan. Osaaminen on vain osoitettava. Pelkkä tietoisuus siitä ei riitä.

Opetussuunnitelman kuvaukset kertovat siitä, mitä osaamista minkäkin opintojakson tai -kokonaisuuden tapauksessa opiskelijalta on löydyttävä. Olen itse miettinyt yhtenä vaihtoehtona osaamisen tunnistamiseen sitä, että opiskelijat tutustuisivat aluksi opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kirjaisivat jokaisen tavoitekohdan osalta oman osaamisensa sekä itse kirjoittamansa selvityksen siitä, miten tuo kyseinen osaaminen on syntynyt.

Tämän jälkeen tehtävää voitaisiin jatkaa siten, että opiskelija määrittelisi opetussuunnitelmatekstin pohjalta, mitä hänen pitäisi vielä oppia tai mitä hän haluaisi oppia lisää aihealueesta.

Vaikka tarvittavaa osaamista ei lopulta löytyisikään, saisi opettaja arvokasta tietoa siitä, miten opiskeljat aihealueen osaamistasoaan määrittelevät ja mitä osaamisalueita he kokevat itselleen tärkeiksi.

Tunnustaminen

Toinen puoli liittyy olemassaolevan osaamisen tunnustamiseen. Tämä määritellään lain pykälässä 47. Eli kun osaaminen on tunnistettu, on tehtävä vertailu siihen, millä tavoin osaaminen vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden osaamistavoitteita tai ammattitaitoon liittyviä vaatimuksia.

Tunnustaminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että opiskelija saisi hyväksiluvun aina koko opintojaksosta. Tavoitteena on se, ettei tarvitsisi uudelleen opiskella jo osaamiaan osa-alueita, vaan voisi niiden sijaan perehtyä itselleen vieraampiin aihealueisiin.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on dokumentti, johon kirjataan ammattiopetuksessa yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista ja osaamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot.

Tällä pyritään henkilökohtaistamiseen, joka puolestaan tarkoittaa opiskelijan aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä osaamisen hankkimisen sekä tarvittavien ohjaus- ja tukitoimien suunnittelua.