Yritystuet syrjäyttivät viime viikolla koronauutisoinnin. Itseäni uutisoinnissa kiusasi lähinnä yksi painotus: ennen tukipäätöksiä mediauutisoinnin perusteella sai helposti mielikuvan siitä, että tukia jaetaan niille, jotka ovat eniten kärsineet poikkeusolosuhteista. Tukipäätösten julkistuksen jälkeen mediassa kerrottiin, että kyse oli yrityksen toiminnan kehittämiseen tarkoitetuista tuista.

Tässähän on kyse kahdesta aivan eri asiasta. Miksei kehittämisvaadetta painotettu enemmän jo ennen hakukierrosta?

En puutu tässä kirjoituksessa tämän enempää Business Finlandin yritystukiin ja niiden jakoperusteisiin. En ole perehtynyt niiden jakokriteereihin. Lisäksi tässä sopassa on mielestäni jo aivan riittävästi kauhoja, uutta hämmentäjää ei enää tarvita.

Sen sijaan kirjoitan avustus- ja tukiviidakosta yleisellä tasolla.

Mielestäni on naiivia ajatella, että jaettavat tuet saataisiin aina menemään oikeisiin osoitteisiin. Erilaisten tukien ja avustusten viidakko on niin laaja ja moninainen, että tämä kaunis ajatus ei ole yksinkertaisesti mahdollinen.

Tasapuolisuuteen päästäisiin minun mielestäni ainostaan siinä tapauksessa, että esimerkiksi kaikki jaossa olevat yritystuet käytäisiin esittelemässä jokaiselle yrittäjälle erikseen. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole käytännössä mitenkään mahdollista.

Erittelen seuraavaksi muutamia perusteita väitteelleni:

1. Hakeaksesi tukea/ avustusta, sinun täytyy olla tietoinen kyseisen tuen olemassaolosta. Rahoitusta jakavia kanavia on lukuisia. Yleensä tiedot avustuksista kerrotaan jakajan omalla Internet-sivulla. Voidaksesi hakea sinun on siis selvitettävä, ketkä näitä rahoituksia jakavat.

2. Avustuksia jaetaan vain tiettyinä tarkasti määriteltyinä ajanjaksoina. Myöhästyneitä ja ennenaikaisesti saapuneita hakemuksia ei noteerata. Sinun on selvitettävä milloin eri tahojen hakuajat ovat.

3. Jokaisella rahoituskanavalla on omat tarkat kriteerinsä rahoitukselle. Kriteerinä saattaa olla uuden innovointi, vanhan toiminnon kehittäminen, toiminnon alueellinen sijainti, kansainvälisyys, tutkimus, koulutus tai esimerkiksi joku vuosittain vaihtuva teema-alue. Myös sillä on usein merkitystä, onko rahaa hakemassa yritys, rekisteröity yhdistys, julkisyhteisö, yksityinen henkilö vai työryhmä.

Tässä vaiheessa olet selvittänyt rahoitusten jakajatahon, aikataulun ja kriteerit. Tiedät nyt mihin osoitteeseen voit oman hankkeesi haun tehdä. Jos olet tehnyt kaiken tuon itse, nostan hattua – ja korkealle. Olet käyttänyt prosessiin aikaa vähintään viikon.

Juuri tästä syystä monet käyttävät konsultteja. Rahoituskanavien tuntijoista on hyötyä tietenkin erityisesti itse hakemuksen laadinnassakin. He tuntevat hakemuksessa vaaditun rakenteen ja tietävät ajan trendikkäimmät avainsanat, jotka edesauttavat usein hakemuksen läpäisyä.

Tiedäthän, vähän tähän tyyliin: ”…hankkeeni on globaalisesti/ alueellisesti merkittävä ja innovatiivinen. Se huomioi ilmastonäkökulman….”

Oman hyvän ideamme kanssa olemme usein myös sokeita. Tunnemme omat ajatuksemme niin hyvin, että niiden riittävä avaaminen kirjalliseen muotoon on oikeasti aika haastavaa. Jotain merkityksellisiä yksityiskohtia jää helposti kertomatta. Tai sitten hanke suunnitellaan kyseisen haun näkökulmasta täysin väärään mittaluokkaan – esimerkiksi liian pieneksi.

Tällöin hyväkin idea tulkitaan helposti näpertelyksi.

Tuen hakijan on siis oltava hyvin aktiivinen ja tehtävä paljon taustatyötä – oli rahoituskanava mikä tahansa. On turha odottaa tiedottavaa joukkopostitusta kaikista meneillään olevista hakukohteista.

Eikä mediakaan aina kerro tulevista hakukohteista yhtä hanakasti. Ja vaikka kertoisikin, kannattaa rahoituskanavan kriteerit tarkistaa ihan itse kokeneen konsultin kanssa eikä luottaa julkisuudesta saatuihin mielikuviin.

 

bsh
Kuva: Heli Antila.