Epätoivoinen opettaja kyseli miten lähiopetus tulisi muuttaa verkkokurssiksi. Tällaisten kysymysten ääressä tuntee itsensä aika voimattomaksi. Oman kokemukseni mukaan lähiopetusta ei voi suoranaisesti muuttaa verkkokurssiksi, vaan opetettava asia on ajateltava uusiksi verkkopedagogiikan näkökulmasta.

Verkossa opiskeltaessa moni asia on toisin kuin luokkahuoneessa. Aikakäsitys on erilainen. Luentojen ja alustusten on verkkoympäristössä oltava lyhyempiä ja tiiviimpiä. Myös tehtäviä kannattaa verkossa antaa hieman vähemmän. Tämä siksi, että verkkovälitteinen työskentely on työläämpää niin opettajalle kuin opiskelijoillekin. Opiskeltavien teemojen lisäksi verkossa opitaan paljon hyödyllisiä asioita viestinnästä. Ja korostan, että molemmat osapuolet oppivat: niin opiskelijat kuin opettajakin. Aina.

Vuorovaikutus on verkossa erilaista. Osa luokkahuoneen suupalteista ei enää kommentoi ja keskustelekaan verkkovälitteisesti ja vastaavasti analyyttisia kommentteja alkaa tulkaa sellaisilta opiskelijoilta, jotka harvoin luokassa avaavat suutaan. Se mikä yhden ryhmän kanssa toimii kuin unelma, saattaa seuraavan porukan kanssa epäonnistua surkeasti.

Mitään yksiselitteistä vastausta otsikon kysymykseen on mahdotonta antaa. Moni asia vaikuttaa hyvän verkkokurssin sisältöön: muun muassa opettajan ja opiskelijaryhmän osaaminen, ryhmädynamiikka, opeteltava aihealue, käynnissä olevat muut oppiaineet ja niiden toteutustavat. Opettajan ja opiskelijoiden muu elämäntilannekin antaa verkkokurssin onnistumiselle omat lisämausteensa.

blogivko13f
Kuva: Heli Antila.

Yksi mahdollinen esimerkki – mediatiedote

Yritän yhden hyvin yksinkertaisen esimerkin avulla valaista mitä tarkoitan. Oletetaan, että olisin tekemässä verkkototeutusta aihealueesta: mediatiedotteen tekeminen.

Ensin mietin tavoitteet: mitkä ovat kaikkein tärkeimmät asiat, jotka kaikkien opiskelijoiden tulee ehdottomasti oppia. Niitä ei voi olla kovin montaa. Tässä esimerkissä valitsen seuraavat asiat:

1. Uutiskolmio. Mediatiedote rakennetaan noudattaen uutiskolmion ohjetta: aloitetaan tärkeimmästä asiasta ja edetään vähemmän tärkeisiin. Tiedote on tiivis ja lyhyt teksti.

2. Viisi ämmää ja koo. Uutisjutun tapaan myös mediatiedotteen tulee vastata seuraaviin kysymyksiin: mitä, missä, milloin, miksi, miten, kuka. Tiedote kannattaa laatia mahdollisimman objektiivisesti, niin että se näyttää toimittajan tekemältä.

3. Järjestäjä tekee – media julkaisee jos julkaisee. Mediatiedotteen laatii tapahtuman järjestäjätaho tai tiedotteen uutisen kohteena oleva yritys. Sen tavoitteena on saada julkisuutta halutulle asialle joko niin, että mediat innostuvat tiedotteen pohjalta tekemään jutun tai hyvin laadittu tiedote ylittää uutiskynnyksen ja julkaistaan sellaisenaan. Päätöksen julkaisusta ja julkaisuajankohdasta tekee aina media. Välttämättä tiedotetta ei julkaista.

4. Ilmaisuus – ei yksinoikeutta. Mediasisällöt koostuvat journalistisesta sisällöstä ja maksullisista mainoksista. Mediatiedote kuuluu journalistiseen sisältöön eikä sen julkaisu maksa mitään. Yritys/ tapahtumajärjestäjä voi julkaista vapaasti tiedotetta myös omissa kanavissaan.

Voin kertoa nämä asiat usealla eri tavalla: vaikkapa lyhyellä alustusvideolla, Podacastilla, suorassa lähetyksessä, jakamalla pelkät Power Point -diat tai kirjoittamalla asiat tekstimuodossa verkkoympäristöön. Voin myös yhdistellä eri tapoja niin, että opiskelijat voivat hyödyntää asian opiskelussa niin näkö- kuin kuuloaistiaankin.

Miten hyödynnän keskustelumahdollisuuden?

Alustusvideon, podcastin tai diojen julkaisun jälkeen voin pyytää opiskelijoita esittämään verkkoympäristössä kysymyksiä, pyytää heitä keskustelemaan keskenään tai kertomaan mitä uusia asioita he videolta oppivat. Suorassa streamauksessa voidaan käydä keskustelua mikin ja chatin välityksellä. Opiskelijat voivat itse valita kumpi tapa on on heille miellyttävämpi – tai mahdollinen.

Keskustelun sijaan voin myös arvioida oppimista jo tässä vaiheessa ja pyytää opiskelijoita tekemään yksinkertaisen mind mapin opitusta asiasta. Samalla kannattaa kysyä osaisivatko he itse tehdä mediatiedotteen.

Ja varsinainen tehtävä, joka on myös helppo arvioida on tiedotteen laatiminen. Sen voi tehdä tilanteen mukaan yksin tai parityönä yhteiskirjoitusalustalla. Halutessaan tähän voi vielä yhdistää vaikkapa mahdollisten medioiden yhteystietojen etsimisen.

Ryhmän ikä ja osaamistaso kannattaa huomioida. Nuoremmille opiskelijoille kannattaa antaa valmis aihe, esim. visuaalinen mainos jostain tulevasta tapahtumasta. Aikuiset voivat tehdä mediatiedotteen haluamastaan aiheesta.

Opettajan arviointia ja opiskelijan oppimista helpottaa vertaisarviointikierros, jossa opiskelijoiden tulee tarkastella jonkun toisen opiskelijan tekemää tiedotetta ja kertoa sisältääkö se kaikki vaaditut asiat ja aloitetaanko teksti tärkeimmällä asialla. Vertaisarviointina voidaan myös järjestää kilpailu parhaasta otsikosta ja näin päästään keskustelemaan otsikoinnin merkityksestä.

Lopulta opettaja antaa palautteen – joko yhteisen koko ryhmälle tai jokaiselle henkilökohtaisen. Opettajan palautteen antamista helpottaa valmis taulukko rasti ruutuun -menetelmällä. Näin palautteeseen ei kulu kohtuuttomasti asia ja kuitenkin jokainen opiskelija saa tietää, missä onnistui ja missä ei.

Lopuksi opettajan kannattaa pyytää myös opiskelijoilta suullinen tai kirjallinen arvio tehtävistä, etenkin jos hän on epävarma verkkopedagogisista taidoistaan. Opiskelijapalautteesta saa hyviä vinkkejä siitä, mihin suuntaan kannattaa kehittää tehtäviä (ja omaa osaamistaan).

Huomaatteko: en maininnut nimeltä mitään tiettyä verkkoalustaa tai sovellusta. Tämän esimerkin voi toteuttaa lukuisilla eri tavoilla. On opettajan valinta, haluaako hän kokeilla jotain uutta vai pitäytyä tutussa ja turvallisessa. Esimerkki taipuu hyvin monenlaiseen.

Esimerkkiäni saat vapaasti hyödyntää omassa opetuksessa. Kuulen myös mielelläni kokemuksia siitä, toimivatko ajatukseni sinun tilanteessasi ja oman opiskelijaryhmäsi kanssa.

Jos hyödynnät tätä jossain muussa aineessa kuin viestinnässä tai äidinkielessä, niin opetus kannattaa integroida näiden aineiden kanssa.