Annoin kirjoittajapiirissäni tehtäväksi kirjoittaa fantasiatekstin. Mitä jos minäkin? Ajatus tuntui vuosien asiakirjoittamisen jälkeen kuitenkin haastavalta. Toisaalta muistin kirjoittaneeni alaluokilla mielikuvitusaineita, joista sain ihan hyviä numeroita. Ehkä se kyky piili jossain.

Mutta ei sitä tekstiä minulta viikossa syntynyt. Eikä edes kahdessa.

Yhden hahmon sentään keksin, paljasjalkaisen peikkotytön. Se minun tarinani olisi voinut alkaa vaikka näin:

”Paljasjalkainen peikkotyttö asetti jalkansa pehmeälle sammalelle. Se upotti hieman ja sammalmatto tuntui jalkaterässä kostealta ja kylmältä. Moni ihmetteli, miten hän saattoi kävellä metsässä paljain jaloin. Eivätkö oksat, kävyt, kivet ja neulaset pistelleet jalkapohjissa? Tyttö oli jo tottunut. Hän oli aina kävellyt paljain jaloin ja jalkapohjat olivat karaistuneet niin, ettei pienimpiä epätasaisuuksia edes tuntunut.”

Oliko kyseessä sitten edes puhdasoppinen fantasiateksti? Tai milloin kyseessä on ylipäätään fantasiateksti?

Jotain vihreää, jotain keksittyä… Kuva: Heli Antila.

Kirjallisuudessa rajanveto on hankalaa. Päätin siis tutustua tarkemmin siihen miten fantasiateksti määritellään. Se sisältää yliluonnollisia maailmoja ja satumaisia olentoja. Vaikken päässyt juuri alkua pidemmälle, olin ainakin täyttänyt tuon jälkimmäisen ehdon. Minun hahmoni oli peikko ja niitä ei ollut oikeasti olemassa. Sen sijaan metsä oli ympäristönä aika realistinen. Ehkä minun täytyisi jatkossa tehdä siitäkin epätodellisempi: kehitellä sinne mahdottomuutta sisältäviä elementtejä, jotain sellaista, mitä ei voi oikeasti olla olemassa. Metsästä pitäisi luoda satumetsä. Tai sitten voisin käyttää keksitystä realistisesta tarinastani nimitystä maaginen realismi. Ehkä se oikeuttaisi tietyn reaalisuuden.

Vaikka tapahtumamaailma ja hahmot ovat tärkeitä, pätee fantasiatekstiin tietenkin sama asia kuin mihin tahansa muuhunkin kirjoittamiseen. Kiinnostava tapahtumapaikka ja houkuttelevat hahmot eivät pelasta mitään, jos itse tarina ei toimi. Hahmoista ei kannata muutenkaan rakentaa itsetarkoitusta. Usein riittää se, että luo tarinaan aluksi vain muutaman kiinnostavan hahmon ja suunnittelee edes ne kunnolla. Liikkeelle voi lähteä jo yhdenkin hahmon avulla.

Tuon yhdenkään mielikuvitushahmon rakentaminen ei välttämättä ole helppo tehtävä. Pikkuinen peikkotyttöni oli vasta kevyt aihio. En ollut miettinyt sen menneisyyttä tai tulevaisuutta, en tiennyt peikkotyttösen vahvuuksista, heikkouksista ja muuten hänelle ominaisista piirteistään. En ollut miettinyt kenen kanssa hän aikaansa vietti, mitä tehden ja oliko tyttösellä esimerkiksi akuutteja sisäisiä tai ulkoisia konflikteja jonkin asian suhteen meneillään.

Tarinastani puuttui niin ikään pääsanoma. Ei minulla ollut lainkaan jaettavaa teemaa: oli ainoastaan pieni peikkotyttö, joka käveli pehmeillä ja kosteilla sammalilla. Alkukappaleessani kuvailin sammalia enemmän kuin niillä astelevaa tyttöä. Olin lähtenyt liikkeelle todella heikoin eväin. Ei siis ihme, ettei tarinani noussut laukalle.

Ensimmäisen kirjoitetun kappaleen jälkeen oloni oli tyhjä. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä mitä kirjoittaisin seuraavaksi. Enkä tiennyt miten tarina jatkuisi – tai jatkuisiko se. En voinut lähteä rakentamaan hyvän ja pahan taistelua yhden hahmon avulla, josta en tiennyt sen paremmin sen pahuuksista kuin hyvyyksistäkään. Ajatteluprosessini oli pahasti kesken. En ollut edennyt edes ideointivaiheeseen. Enkä ollut edes kirjoittamaani kappaleeseen lainkaan tyytyväinen.

Luin Sini Helmisen kirjaamat 12 asiaa, mitkä voivat mennä pieleen. Vaikken ollut päässyt edes kunnolla alkuun, olin jo hyvää vauhtia saavuttamassa ne kaikki.

Kirjoitusaihio siirtyi sivuun ja myönsin ettei minusta juuri tällä hetkellä ollut tähän. Ehkä jonain päivänä innostun ideoimaan ja työni jatkuu. Helppoa fantasian luominen ei ollut kaikille kirjoittapiiriläisillekään, mutta totuuden nimissä on sanottava heidän onnistuneen siinä huomattavasti minua paremmin.

Mutta ehkä vielä jonain päivänä…

Lähteinä olen tässä tekstissäni käyttänyt seuraavia sivustoja:

BodBlogi. https://blogi.bod.fi/spotlight/miten-kirjoitetaan-fantasiaromaani/
Helminen, Sini blogi. https://sinihelminen.com/2018/08/07/fantasian-kirjoittamisesta-mika-kaikki-voi-menna-pieleen/
PedaNet Mäntsälä. https://peda.net/mantsala/sk/eol/fk/nimet%C3%B6n-fb21
Kosmoskynä. kosmoskyna.net/Arkisto/1995/1995-04/Fantasia.htm