Olen haaveillut pitkään sovelluksesta, johon olisi syötettynä tyypillisimpiä kommentteja opinnäytetöiden ja tieteellisten esseiden arvioinnista. Tiedän, että varsin helposti pystyisin rakentamaan sellaisen itsekin – se on vain jäänyt tekemättä.
Jos olet joskus opiskellut yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai avoimessa korkeakoulussa tiedät mistä puhun. Tiedäthän: ”tarkista tekstiviitemerkinnät”, ”työ alkaa johdannolla ja päättyy pohdintaan”, ”aakkosta lähdeluettelo”, ”tarkista, että jokainen tekstissä käytetty lähde löytyy myös lähdeluettelosta”, ”älä käytä orpo-otsikoita”, ”tarkista kieliasu”, ”muista erottaa kappaleet toisistaan”, ”käyttämäsi kappaleet ovat liian lyhyitä”, ”viitteet on merkitty epäselvästi” jne. jne.
Tai sitten näille se käänteinen vaihtoehto ”Muotoseikat kunnossa.”
Varsin monet oppimistehtävien kommenteista liittyvät muotoseikkoihin, eivät varsinaisesti työn sisältöön. Minulta on usein kysytty mikä tekee muotoseikoista niin tärkeitä – eikö sisältö kuitenkin lopulta ole kaikkein tärkein. Tai enkö voisi jättää muotoseikat huomiotta ja kommentoida ainoastaan sisältöä.
Mielestäni en voi. Teen karhunpalveluksen opiskelijalle, jos katson muotovirheitä läpi sormien. Hän törmää asiaan väistämättä myöhemmin.
Työn arvoa ei tietenkään romahduta ainoastaan joku yksittäinen pieni muotovirhe. Mutta kun muotovirheillä on tapana kasaantua. Joko ohjeet on luettu – tai sitten niitä ei ole luettu. Moni muotovirheistä liittyy myös työn rakenteeseen – jolloin kokonaisuus ei enää vastaa annettua tehtävää ja kerrottuja arviointikriteereitä.
En muista koskaan lukeneeni kiitettävää työtä, jossa muotoseikkoja ja mallirakennetta ei ole huomioitu, mutta sisältö olisi silti ansiokas. Oman kokemukseni mukaan muoto- ja rakennevirheet tekevät yleensä myös sisällöstä sekavaa kerrontaa, jossa hypitään hallitsemattomasti asiasta toiseen – saavuttamatta oikein minkäänlaista lopputulemaa.
Kuinka toimia oikein?
Olen aiemminkin kirjoittanut opinnäytetöistä ja tutkimusteksteistä. Tieteellisessä viestinnässäkin kertaus on opintojen äiti. Mainitsemani muotoseikat eivät nimittäin ole aloittelijoille niin helppoja, että ne sisäistettäisiin ensimmäisellä kerralla. Lisäksi tällä hetkellä moni opiskelee verkkovälitteisesti ilman, että opiskeluun liittyisi varsinaisia tieteellisen viestinnän opintoja. Avoimen korkeakoulun opinnoissa edeltäviä opintoja ei edes edellytetä, joten joutuu opiskelunsa alkutaipaleella suoraan syvään päähän.
Tässä muutama vinkki yleisellä tasolla. Muista kuitenkin aina tarkistaa oman korkeakoulusi ohjeistus ja noudattaa sitä. Ohjeissakin on eroja.
Hahmota tieteellisen esseen tai oppimistehtävän rakenne
Opiskeletpa mitä tahansa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasolla, noudattaa kirjallisen oppimistehtävän vastaus yleensä tieteellisen esseen peruskaavaa. Vastaus on suotavaa tehdä korkeakoulun mallipohjaan niin, että siinä on asianmukaisesti kansilehti ja sisällysluettelo. Jo tällä sinetöit sen, että vastauksen ensivaikutelma on siisti ja huoliteltu.
Itse tekstiosuus alkaa johdannosta, joka johdattelee tekstiin ja herättää lukijan mielenkiinnon. Johdannon jälkeen on luontevaa jatkaa teoriaosuudella, jossa käydään läpi aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia tai opintojakson lähdekirjallisuutta. Kirjallisuuskatsauksessa on tärkeää, että lähteet käyvät vuoropuhelua keskenään. Myös kirjoittaja voi esittää oman hyvin perustellun mielipiteensä samalla kun kuvailee miten eri lähteissä samasta teemasta kerrotaan. Tämän vuoropuhelun vuoksi on tärkeää erottaa lähteet tekstiviitteillä toisistaan ja omista ajatuksistaan. Muutenhan lukija ei voi tietää kuka on mitäkin mieltä.
Jos kyseessä on tutkimusteksti, kannattaa käsitemäärittelyjen yhteydessä kertoa perustellen oman tutkimusaiheen valinta ja tutkimuskysymykset, Myös aineistonhankinta ja aineiston analyysi ovat tärkeitä osa-alueita tutkimusraporttia tehdessä.
Oppimistehtävän otsikkotaso rakentuu usein helposti MindMapin avulla. Tärkeää on esittää asiat teemoittain selkeästi omaa pohdintaa hyödyntäen eikä ainoastaan kirjoittaa copy paste -henkisesti mahdollisimman monesta kirjasta kaapattua tekstiä suloisessa sekamelskassa. Oppimistehtävän tekstistä täytyy löytyä punainen lanka.
Aiheen käsittelyn jälkeen on luontevaa päättää työ pohdintaan, jolla kokonaisuus ja tärkeimmät huomiot kiteytetään selkeäksi kokonaisuudeksi. Tämän jälkeen on muistettava vielä oikeaoppisesti koottu lähdeluettelo.
Jo oikealla perusrakenteella ja huolellisella viitteiden käytöllä pääsee hyvin alkuun. Kokemus ja taito karttuvat vain kirjoittamalla ja lukemalla. Omien pohdintojen esittäminen arvostettujen tutkijoiden ajatusten rinnalla ei ole alussa ole helppoa.
Ja vaikka tässä tekstissä puhun muotoseikoista, on sisältö lopulta se kaikkein tärkein asia. Pelkästään muotoilua orjallisesti noudattamalla ei kiitettävään arvosanaan päästä.
Ajatuksia viestinnästä - ja vähän muustakin 