Rakastan lukemista.
Lukumakuni on hyvin monipuolinen. Tartun innolla kirjaan kuin kirjaan. Kaikki menee: niin viihde kuin tieteellinen kirjallisuuskin, uutuudet tai vanhat teokset. Tietenkin joistain kirjoista pidän toisia enemmän, mutta juuri koskaan kirja ei jää kesken.
Pidän myös kirja-arvioiden tekemisestä. Kirjasta saa mielestäni itsekin enemmän irti, kun prosessoi lukemansa vielä pienen kirjallisen tekstin muotoon. Lisäksi omia kokemuksiaan ja kirjavinkkejä on aina mukava jakaa muillekin.
Miten kirja-arvio syntyy?
Luulen, että jokaisella arvioijalla on oma tapansa tehdä teksti. Itse toimin näin:
1. Pyrin lukemaan kirjan ensimmäisellä lukukerralla ”mahdollisimman normaalisti”. Teen vain vähäisiä muistiinpanoja suurimmista oivalluksistani ja kiinnostavimmista yksityiskohdista.
2. Muistiinpanopaperiani ja muistijälkiäni hyödyntäen kirjoitan ensimmäisen version arviosta. Pyrin olemaan tarkkana siinä, että en paljasta liikaa kirjan sisällöstä, mutta nostan kuitenkin muutamia omasta mielestäni kiinnostavia yksityiskohtia esille.
3. Aloitan kirjan uudelleen saatuani tekstin ensimmäisen version valmiiksi. Saatan nyt tehdä hieman tarkempia muistiinpanoja, jotka täydentävät tekemääni tekstiä. Tutustun toisella lukukerralla myös huolellisesti sisällysluetteloon ja mietin millaisen kokonaiskäsityksen kirjailija on mahdollisesti halunnut lukijalleen luoda. Teen myös näistä asioista muistiinpaanoja.
4. Luen arviotekstini uudelleen, muokkaan sitä ja teen lisäyksiä toisen lukukerran muistiinpanojen perusteella. Yritän perustella huolella omat mielipiteeni ja esittää omia ajatuksiani ja suosituksiani. Tämän jälkeen jätän tekstin muutamaksi päiväksi lepäämään.
5. Luen ja viimeistelen arvion muutaman päivän tauon jälkeen. Tällä yritän varmistaa etten sokeutuisi omalle tekstilleni. Kun muutaman lukukerran jälkeen olen kokonaisuuteen tyytyväinen, on teksti valmis julkaistavaksi.
Minua on joskus kritisoitu ”liian kiltiksi” kirjoittajaksi. Myönnän itsekin, että harvoin sanon kirjastakaan ilkeästi.
Lähtökohtani on löytää kirjoittajan tavoite ja lähestyä kirjaa samasta näkökulmasta. Vaikka itse ajattelisinkin toisin, ei minulla ole mielestäni oikeutta lynkata kirjoittajaa eriävistä näkökannoista. Suomessa on sananvapaus ja kuinka ihmeessä voisin väittää itse olevani aina omien näkökantojeni kanssa oikeassa.
Sitä paitsi jokaisesta kirjasta löytyy aina joitain kiinnostavia ajatuksia. Kirjoittajan motiivi saa olla erilainen kuin oma missioni. Juuri erilaiset näkökulmathan tekevät julkaistuista teksteistä kiehtovia.
Täysin turhaa teosta en ole lukenut koskaan.
Tekemiäni kirja-arvioita löydät muun muassa Aikuiskasvatus-lehdestä nimihaulla sekä blogistani.
Ajatuksia viestinnästä - ja vähän muustakin 