Tänä vuonna korkeakoulujen ja oppilaitosten pääsykokeetkin ovat erilaisia – joko niitä ei ole, tai ne toteutetaan digitaalisesti. Koulutuspaikkaa hakevalle opiskelijalle pääsykokeet ja niissä pärjäämisen kriteerit ovat usein mysteeri. Etenkään ensikertalaisen voi olla vaikea ymmärtää, mitä asioita valintakoehaastatteluissa oikeastaan arvioidaan.

Olin mukana ammattikorkeakoulun valintakokeiden valmistelussa ja koordinoinnissa kymmenkunta vuotta. Tänä keväänä en enää ole, joten nyt voin hieman valottaa omia ajatuksiani siitä, mihin hakijakandidaatin minun mielestäni kannattaa pääsykokeen haastattelutilanteessa kiinnittää huomiota.

Olen koonnut tähän muutaman asian, joita ei välttämättä mielletä merkityksellisiksi valintakoetilanteissa.

1. Ole oma itsesi. Haastattelijat ovat hyvin usein kokeneita ihmistuntijoita. He eivät ole tilanteessa ensimmäistä kertaa. Jos vedät roolia, he huomaavat sen kyllä. Teennäisyys herättää aina epäilyjä ja vähentää uskottavuuttasi. Kannattaa myös olla avoin ja rehellinen. Hakija, joka ei osaa nimetä lainkaan kehittämiskohteitaan, saa varmasti pitkän miinuksen. Täydellisiä ihmisiä ei ole olemassa.

2. Ole kiinnostunut alasta jolle haet. Haastattelutilanteessa hakijan sitoutuneisuus kiinnostaa. Kannattaakin perehtyä alan taustavaatimuksiin ja osoittaa tuntevansa koulutusalan, jolle on hakemassa. Motivaatio alaa ja opiskelua kohtaan on tärkeää. Kukaan ei halua opiskelijaksi potentiaalista alanvaihtajaa, joka saattaa keskeyttää opintonsa heti kiinnostavamman uramahdollisuuden löytäessään. Hakija on epäuskottava siinäkin tilanteessa, jossa hän ei tiedä mihin on hakemassa. Lähtökohtaisesti valintakokeessa etsitään ihmisiä, jotka suorittavat tutkintonsa loppuun määräajassa, eivätkä haaveile siirtymisestä mihinkään muuhun opintojensa aikana.

3. Opiskelutaidot ja motivaatio kohdallaan. Haastattelussa arvioidaan opiskelijakandidaatin mahdollisuuksia selviytyä opinnoistaan. Ei kannata siis sanoa, ettei aio panostaa ruotsiin, opetella tietoteknisiä ratkaisuja tai inhoaa kirjallisuuden lukemista. Ilman näitä taitoja opinnoista ei ole mahdollista selviytyä. Jos hakijalla on voimakas ennakkoasenne olla tekemättä jotain tutkinnon edellyttämää asiaa, pinnat eivät nouse kovin korkealle. Opiskelu ei ole vain rusinoiden poimimista pullasta, vaan jokainen joutuu menemään myös epämukavuusalueelleen.

4. Ole kiinnostunut paikasta, jolle haet. Opiskelupaikkakunta on useimmiten väliaikainen ratkaisu ja nykyisin opiskelu on entistä vähemmän paikkasidonaista. Sinulta tullaan todennäköisesti kuitenkin kysymään, miksi hait juuri tähän koulutukseen juuri tälle paikkakunnalle. Sivutoimipisteisiin hakijan ei missään nimessä kannata sanoa, että uskoisi pääsevänsä näin helpommin sisälle (ja vaihtaa ensimmäisen mahdollisuuden tullessa muualle). Motivaation täytyy löytyä koulutuksen sisällöstä tai sijainnista.

5. Läheisten tuki. Jos aiot opiskella työn ohessa tai olet perheellinen, kannattaa tuoda esille työnantajan ja perheen kannustava suhtautuminen opiskeluun. Yksityiselämän asioita ei suuresti haastattelussa tentata – ja teet aina itse valinnan mitä kerrot. Opiskelu on tänä päivänä haastavaa, joten mahdollisuuksiasi ei ainakaan vähennä tieto lähipiirin tuesta. Haastattelijat tietävän sen, että tuen puuttuessa moni päätyy keskeyttämään opintonsa.

Haluan vielä korostaa, että nämä eivät ole viisi tärkeintä asiaa ja nostot ovat hyvin subjektiivisia ajatuksia oman kokemukseni perusteella.Tein vinkit ”tätä et ehkä tullut ajatelleeksi” -näkökulman perusteella.

Pelkillä haastattelun täysillä pisteillä ei saada opiskelupaikkaa. Varsinainen pääsykoe ennakkotehtävineen on asia, johon kannattaa päntätä ja panostaa. Niin hyvin kuin osaa.

Todellisuudessa valittujen piste-erot ovat hyvin pieniä. Valtaosa hakijakandidaateista on ihan muutaman pisteen sisällä – toiset pääsevät opiskelemaan ja toiset jäävät opiskelupaikkaa vaille. Jokainen yksittäinenkin piste ja jopa pisteen neljännesosa on tärkeä – ja voi olla ratkaiseva.

Tsemppiä kevään valintakokeisiin!

blogikuvaH
Kuva: Heli Antila.