Mistä tietää olevansa vanha?
Siitä, että sortuu tekemään ajatusleikkejä omista nuoruuden opiskeluvalinnoistaan.
Olisinko tehnyt jotain toisin? Mitä tekisin, jos olisin tämän kevään abi tai opiskelisin ammatillisilla toisella asteella?
Julkisuudessa on käyty keskustelua valmennuskursseista. Olen lukenut paheksuvia kommentteja siitä, että jo lukioikäisenä käydyt valmennukset asettavat opiskelijoita eriarvoiseen asemaan jo toisen asteen koulutuksen aikana. Toisilla on varaa maksullisiin valmennuksiin, toisilla taas ei. Olen nähnyt kommentteja siitäkin, että ilman korkeakoulujen valmennuskursseja opintoihin pääsy saattaa olla hankalaa suosituimmilla aloilla.
Samalla perusteella voitaisiin kritisoida vaikkapa matkailua tai harrastustoimintaa. Joillain on aina varaa tehdä enemmän kuin joillain toisilla. Ihmiset myös priorisoivat käyttämänsä rahat hyvin erilaisiin kohteisiin. Mielestäni opiskeluun satsaaminen taloudellisesti ei ole vaihtoehdoista niitä huonoimpia.
Valmennuskursseja vai avoimen opintoja?
Itse kuitenkin valitsisin valmennuskurssien sijaan avoimen korkeakoulun opintoja. Yhden opintojakson hinnaksi tulee usein vain muutama kymppi ja sen voi hyödyntää osana tulevaa tutkintoa.
Panostus avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin on lisääntynyt. Toiseen asteen kouluttajien intresseissä on tarjota niitä yhä enemmän opiskelijoilleen ja myös korkeakoulut lupaavat ottaa yhä enemmän opiskelijoita jatkossa avoimen väylän kautta. Verkko-opiskelun lisääntyessä avoimen koulutustarjotin monipuolistuu koko ajan.
Avoimen korkeakoulun väylä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ohi pääsykokeiden suoritettuaan riittävän määrän opintoja avoimessa korkeakoulussa. Tarkemmat kriteerit ja vaadittavien opintojen määrä ja sisältö voivat vaihdella korkeakoulukohtaisesti.
Avoimen väyläläisille saatetaan joissain tapauksessa järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeita, mutta väylä ei ole vielä tukossa. Joissain tapauksissa tutkinto-oikeus on mahdollista saada pelkästään suorittamalla riittävä määrä opintoja. Suosion lisääntyessä tilanne voi muuttua.
Väylän lisäksi puhutaan myös avoimen korkeakoulun polkuopinnoista. Tämä tarkoittaa sitä, että avoimen korkeakoulun kautta voi opiskella yhdessä tutkintoryhmän kanssa esimerkiksi ensimmäisen puolen vuoden tai ensimmäisen vuoden opintoja – maksamalla niistä avoimen maksun. Suoritettuaan vaadittavan määrän opintoja opiskelija voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ja päästä jatkamaan opintojaan ilmaiseksi jo tutun ryhmän kanssa.
Tiedän. Tämä maksaa, mutta ei aivan mahdottomia summia.
Itse näen avoimen korkeakoulun hienona ja tasa-arvoisena mahdollisuutena päästä käsiksi tutkinto-opintoihin. Avoimessa valinnat eivät nimittäin tapahdu todistusten perusteella, vaan nimensä mukaisesti opinnot ovat kaikille avoimia. NOPEIMMAT ilmoittautujat valitaan.
Opiskelu avoimessa korkeakoulussa ei ole luppoaikaa, vaan siellä suoritetaan jo oikeita tutkintoon sisältyviä opintojaksoja, jotka puolestaan nopeuttavat valmistumista.
Monet toisen asteen toimijat ovat tehneet sopimuksia korkeakoulujen kanssa. Avoimen opinnot voivat olla toisen asteen opiskelijoille näin ollen jopa ilmaisia.
Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua. Ainakin minä tarttuisin.
Ajatuksia viestinnästä - ja vähän muustakin 
Hauskasti postasimme molemmat tänään avoimen opinnoista. Ajankohtainen aihe selvästi. 🙂 Avoimessa opiskelun mahdollisuuksista soisi kyllä tiedotettavan enemmänkin. Ihan joka alalle avoimen opintoja ei tarjolla, mutta niin monelle kuitenkin, että jos itse nyt saisin tehdä valintani uusiksi niin olisin kyllä hankkinut lukion jälkeen itselleni lisää mietintäaikaa opiskelemalla avoimessa minua kiinnostavia aloja ennen lopullisten päätösten tekemistä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Minna kun linkkasit tekstisi. Hyvin samoilla ajatuksilla ollaan liikkeellä avoimen opintojen kanssa. Näen tässä valtavan hyödyntämättömän mahdollisuuden. Lisätiedotus avoimen opintomahdollisuuksista ei todellakaan olisi pahitteeksi. Mukavaa viikonloppua! 🙂
TykkääTykkää