Digitaalisesta markkinointiviestinnästä keskustellaan paljon, mutta puheet jäävät usein ympäripyöreäksi jargoniksi. Kenttä on myös varsin hajautunut. Käsitteillä ei tunnu olevan yhteisiä määritelmiä, vaan samoilla sanoilla saatetaan puhua hyvinkin erilaisista asioista.

Myös painotuksista löytyy eroja. Osa etenee vahvasti digitaalisuus edellä, kun toiset vannovat sisällöntuotannon nimeen. Heille digitaalisuus on vaan keino toteuttaa ideat. Huonoa sisältöä ei mielestäni paikata hyvilläkään teknisillä ratkaisuilla.

Tarvitaanko ammattiauttajaa?

Itse korostaisin kentällä kahdenlaisia valintoja: tehokkaasti voidaan toimia ilmaisillakin areenoilla, mutta se vaatii osaamista ja työtä. Maksulliset ratkaisut ovat vain kolikon toinen puoli. Ja osa maksullisuutta voi olla myös mainosrahoitteista.

Kaikki mahdollisuudet kannattaa pohtia. Tilanteet ovat erilaisia. Mitään yksiselitteistä ratkaisua ei ole olemassa. Hyvänä vinkkinä on seurata mitä muut tekevät SOMEssa. Parhaita käytäntöjä yhdistelemällä rakentuu oma SOMEimago ja syntyy näkyvyyttä.

Periaatteessa itse ja ilmaiseksi pääsee pitkällekin. Toisaalta kiireisenä ja epävarmana kannattaa turvautua ammattiauttajaan tai maksullisiin ratkaisuihin.

Digitaalisesta markkinointiviestinnästä puhuttaessa vuorovaikutteisuutta ei voi sivuuttaa. Kaksisuuntainen avoin viestintä voidaan nähdä mahdollisuutena, joka muuttuu osaaamattomissa käsissä helposti myös uhkaksi. Toiminnan on kestettävä läpinäkyvyys. Kun ei ole salattavaa, ei tarvitse myöskään pelätä SOME-myrskyjä.

Myös negatiivinen palaute voi olla mahdollisuus. Hyvin hoidetut reklamaatiot voivat poikia pitkänkin asiakassuhteen. Eli sitäkään ei kannata pelätä.

Rohkeasti vain kokeilemaan omaa imagonrakennusta ja etsimään itselle sopivia toimintamalleja! Tärkeintä on, että näyt (eli olet olemassa).

IMG_5477.JPG