Olemme tradenomiopiskelijoiden kanssa kaksipäiväisillä innovaatiopäivillä Juupajoella Hyytiälässä. Eilen on tehty tiukasti töitä iltamyöhään asti. Valmentajana on ollut mukava seurata miten toimeksianto alkaa hiljalleen tuottaa ideoita, joista illan pimeinä tunteina valmistuu valovoimaisia innovaatioita.

Tänään on vuorossa tärkeä päivä. Toimeksiantajien edustajat saapuvat esittelytilaisuuteen ja opiskelijat pääsevät pitchaamaan heille runsaan vuorokauden aikana tuottamansa kehittämisideat. Esittelytilaisuus on aina jännittävä tilaisuus – niin opiskelijoille kuin valmentajille. Koskaan ei voi etukäteen olla sataprosenttisen varma siitä, miten hyvin esitetyt ideat uppoavat toimeksiantajiin.

Työelämästä kumpuava palaute on erityisen arvokasta. Hyväkään innovaatio on harvoin täydellinen ja suoraan siirrettävissä työelämään. Kehittävä palaute ohjaa jatkossa tarttumaan toimeksiantoihin entistäkin monipuolisemmasta näkökulmasta.

Valmentajana pidän erityisen tärkeänä oikeita työelämästä kumpuavia toimeksiantoja. En pidä kuvitteellisista tehtävistä ilman todellisuuspohjaa, vaikka esimerkiksi opiskelijoiden taitotasoa arvioidessa sellaisiinkin joudutaan joskus turvautumaan.

Innovointitehtäviä arvostan suuresti. Uskon, että tämänkin kaksipäiväisen session yksi tärkein anti on oppia etsimään uudenlaisia näkökulmia ja ennakkoluulottomuus sekä rohkeus kehittää vaikealtakin tuntuvia asioita. Toivottavasti tämä kyky pystytään sujuvasti siirtämään myös arjen työrutiineihin.

Muutokset eivät saa olla itsetarkoitus, mutta tuleenkaan ei kannata jäädä makaamaan. Uusiutumista täytyy tapahtua -epäonnistumisen riskin uhalla. Ideointivaiheessa ei voi tehdä virheitä. Kun ideoita sen sijaan siirretään innovaatioina arkeen, suurin osa kaipaa jatkokehittelyä. So what? Se kuuluu asiaan.

Lisäksi voisin jatkaa siitä, miten pienryhmissä työskentely kehittää viestintätaitoja, ryhmätyöskentelytaitoja, tiedonhankintataitoja, opiskelutaitoja, kykyä ajatella ennakkoluulottomasti ja uudella tavalla…

Tulevaisuus näyttää meille kaikille, mitä kaikkea tästä kaksipäiväisestä jäikään käteen.

Teksti: Heli Antila

Advertisement