Luovuutta tarvitaan, jos olet sitä mieltä,

että jonkun asian maailmassa voi tehdä eri tavalla,

mielellään järkevämmin.

(Koski & Tuominen 2004)

Kuva0089

Olen viime viikkoina lukenut luovuudesta, ideoista ja innovaatioista kertovaa kirjallisuutta. Osan kirjoista olen lukenut aiemminkin, osa on ollut täysin uusia tuttavuuksia. Sivuilta on tullut vastaan paljon tuttuja ajatuksia, mutta useaankin kertaan luetusta opuksesta on aina tarttunut matkaan myös joku uusi piristävä ajatus.

Luovuus, ideat ja innovaatiot ovat tämän ajan muotisanoja, joita viljellään mielellään yritysten strategioissa ja visioissa. Kyseisten sanojen on suotavaa näkyä myös hankehakemuksissa ja vilahdella säännöllisesti puheessakin – ja blogiteksteissä.

Ironista trendisanojen käytössä on se, että niille annetaan varsin monenlaisia merkityksiä. Väittäisin, että niitä käytetään myös muodin vuoksi ymmärtämättä, tai edes ajattelematta, mitä ne juuri oman organisaation toiminnassa tarkoittavat. Ne tietyt sanat pitää vain saada paperille, että ollaan ajassa mukana. Sitten kaikki voi taas jatkua ennallaan…

Kuva0136

**********************

Itselleni luovuus näyttäytyy tietynlaisena luonteenpiirteenä. Kyse on hieman samanlaisesta asiasta kuin yrittäjähenkisyys. Ihminen luottaa itseensä, on valmis tekemään töitä unelmiensa eteen – ja uskaltaa ja HALUAA ajatella itse.

Väittäisin, että saavuttaakseen luovuuden ihminen tarvitsee myös hieman nöyryyttä. Hänen täytyy tietää riittävästi ymmärtääkseen, että hän ei tiedä vielä kaikkea. Asiantuntijuutta osoittaa puolestaan rohkeus uskoa itseensä ja etsiä uudenlaisia ratkaisu- ja toimintamalleja.

”Luova ihminen muotoilee kaikki ongelmansa ja haasteensa itse.

Silloinkin kun ongelma tulee hänelle annettuna,

hän ”kääntää” sen itsensä näköiseksi ja itselleen sopivaksi

ennen kuin ryhtyy ratkaisemaan sitä.”

(Koski 2003)

Kuva0134

Luovuuteen liittyy mielestäni avoimuus. Innovaatioita ei voi syntyä ilman ideoita, joten ideat on syytä myös lausua rohkeasti ääneen – ne huonotkin. Määrä ei korvaa laatua, mutta laatua ei voi syntyä ilman määrää. Yksi idea riittää harvoin innovaation pohjaksi. Tuhannesta ideasta voi seurata vain yksi jatkokehittelyn arvoinen, mutta se yksi saattaa osoittautua sitäkin arvokkaammaksi. Kaikki tuhat ideaa on siis kannattanut lausua ääneen. Luovuus vaatii työtä – aivotyötä. Ja kuten Rehn (2010) mainitsee, se ei aina ole välttämättä hauskaa – eikä sen pidäkään olla. Hanskoja ei kannata heittää kehään ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa vastaan. Mitään uutta ei voi oppia tai kokea, jos ei ole valmis menemään myös omalle epämukavuusalueellen.

”Luovuus merkitsee kykyä tuottaa

todennäköisesti tai potentiaalisesti hyödyllisiä

tai muuten haluttavia ja eettisesti hyväksyttyjä

uusia asioita, innovaatioita.”

(Koski 2003)

Teksti ja kuvat: © Heli Antila

Lähteet:

Koski, J. T. 2003. Banappelsiini. Ideavitamiineja henkilökohtaisen luovuuden kehittämiseen. Jyväskylä: Gummerus.

Koski, J. T. & Tuominen, S. 2004. Luovan ajattelun käsikirja. Kuinka ideat syntyvät. Porvoo: W.S. Bookwell Oy.

Rehn, A. 2010. Vaaralliset ideat. Kun sopimaton ajattelu on tärkein voimavarasi. Helsinki: Talentum.